lauantai 2. syyskuuta 2017

Sukkia lahjaksi ja turbaanipipo

Hyvä ystäväni sai kesällä toisen lapsensa. Haluisin tietysti muistaa häntä pienellä lahjalla. Tällä kertaa pakettiin kääriytyi sukat sekä äidille että vauvalle. Samanlaiset tietenkin!


Sukissa lankana on Regian Arne & Carlos -lanka (väri island). Kokoa sukilla on noin 37/38. Ihan perussukat, mutta mielestäni tällainen kaunis kirjava lanka ei mitään muuta kaipaakkaan.


Vauvan sukat on tehty perinteisellä junasukka -mallilla. Mielestäni tämä on paras malli pienelle vauvalle. Pysyy jalassa myös nillä, joilla muut sukat katoavat jalasta alta aikayksikön. Yhteensä näihin kului lankaa alle 100g. Puikkot oli 2,5mm. 


Ja koska vauvalla on ihanainen isosisko, piti häntäkin muistaa pienellä lahjalla. Päätin viimeinkin testata turbaanipipon tekoa. Tähän löytyy oiva ohje mm. Punatukka&kaksi karhua blogista (klik tästä). On kyllä mainio pipo kaikin puolin.



lauantai 5. elokuuta 2017

Yksi sadasta paidasta

Osallistuin Verson Puodin ompelukerhoon heinäkuussa. Tällä kertaa aiheena oli 100 paitaa Puodista. Tavoitteena siis ommella ihan tavallinen paita, ilman mitään ihmeellisyyksiä. Jujuna oli, että lähettivät osallistujille erilaiset kankaat. Mietin etukäteen jo millainen olisi kiva, ja mistä voisi tehdä kenellekin. Kun paketti saapui, meinasin kiljahdella riemusta. Sain ihanaisen Metsäkukkia -kuosin.


Esikoinen yritti ehdottaa, että hän kyllä tahtoisi tästä itselleen, mutta tällä kertaa tein itselleni. Kerrottakoon, että osallistuin myös kesäkuun ompelukerhoon, mutta ne ompelukset eivät ole vielä päässeet tänne asti. Ja jäihän kangasta vielä hieman ylikin, joten voi olla että esikoinen voi vielä jotain pientä itselleen tästä saada.


Kaavana minulla tässä oli Susannan työhuoneen Sussu -tunika. Lyhensin sen paitamittaan ja jätin hupun pois. Tykkään tosi paljon tästä kaavasta, on helppo tehdä ja istuu minulle hyvin. Ja kangas, vaikka onkin joustocollegea, on kuitenkin ohutta ja kauniisti laskeutuvaa. Tykkään lopputuloksesta tosi paljon. Piristää tätä sateista kesää mukavasti.


torstai 27. heinäkuuta 2017

Lapsiperhe matkailee Saksassa -Hildesheim

Kevään ja alkukesän aikana ehdimme tehdä useamman matkan lähialueella Saksassa. Ensimmäinen retki suuntasi Hildesheimiin. Miten lie juuri tämä valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi, ehkäpä asiaan saattoi vaikuttaa se että lähimmältä juna-asemalta pääsi suoraan Hildesheimiin, ilman vaihtoja ja melko nopeasti. Ylipäätänsä Hildesheimiin pääsee varsin vaivatta Hannoverista, junia kulkee usein tällä välillä ja matka kestää alle tunnin. Itse en aiemmin juurikaan ole Saksassa matkaillut ja tosiaankin oli yllätys kuinka upeita vanhoja kaupunkeja sieltä löytyikään.

Kaunis kuja Hildesheimissa
 Tämä vajaan 100 000 asukkaan kaupunki omaa varsin pitkän historian. Hildesheim on perustettu 800-luvulla, valitettavasti myös iso osa tätä kaupunkia on tuhoutunut toisen maailmansodan aikaan. Kaupungista löytyy kaksi UNESCO:n maailmanperintöluettelossa olevaa kirkkoa: Hildesheimin katedraali ja Mikaelinkirkko.

Mikaelinkirkko koleassa keväässä

Keväisiä kukkia
Toki lasten, ainakin pienten, kanssa reissatessa kirkot ja muut kulttuurinähtävyydet tahtovat jäädä vähemmälle painolle. Hildesheimin keskustaan on maahan maalattu valkoisia ruusuja, joita seuraamalla voi helposti löytää merkittävimmät nähtävyydet. Itse nähtävyydet oli merkattu aina metallisella ruusulaatalla. Onneksi esikoinen intoutui etsimään näitä ruusuja, onnistuimme kiertämään varsin mukavan kierroksen kaupungissa ilman suurempia marinoita. Kaupungin turisti infosta olisi voinut ostaa oppaan, jossa tämä reitti olisi ollut karttoineen ja kohdetietoineen.

Ruusureitin merkki

Parasta tässä retkessä taisi olla kuitenkin lukuisat vanhat ja koristeelliset rakennukset, herkullinen ruoka ja esikoisen mielestä leikkipuistot. Lämpöisemmällä säällä kaupunki olisi varmasti ollut vielä huommatavasti viehättävämpi.

Teurastajien talo Hildesheimin keskustassa

Vanja ja koristeellinen talo

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kevät meni hiljaisuuden vallitessa, miksi?

Hiljaiseloa on ollut täällä blogin puolella. Pahoittelut siitä, vakaa aikomus oli säännöllisesti päivittää, mutta mitäs sitten tapahtuikaan!



Kevättalvi meni muuttoa valmistellessa: muutimme  miehen työn takia joksikin aikaa Saksaan. Itsessään muutto ei nyt niin hirveästi vaatinut, mutta toki olihan siitä kaikenlaista asunnon etsinnästä alkaen. Ja jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, niin minähän en osaa saksaa ollenkaan. Ja vakaa aie oli päivittää blogia saksassa olessa, mutta tekniikka teki tenän ja voimavarat eivät vaan riittäneet lähteä etsimään ratkaisua blogin päivättämiseen.


Alkuvaikeuksien jälkeen arki löysi uomansa Saksassakin. Kevät oli kolea myös siellä, valitettavasti! Olin varautunut lähinnä kesäisemmillä vaatteilla matkaan, koska kaikki minulle ylistivät kuinka lämmintä Saksassa on jo huhtikuussa. Äitienpäivään asti kuitenkin kuljettiin pipot päässä ja sen jälkeen koittikin kauan odotettu aurinko ja lämpö.

Koska kevät oli kylmä ja varusteet huonot, oli ensimmäisten hoidettavien asioiden joukossa esikoiselle villasukkien neulominen. Viileyden lisäksi villasukat tulee tarpeeseen särkevien jalkojen hoidossa. Esikoisesta on kuoriutunut varsin reipas kävelijä ja usein illalla nukkumaan käydessä jalkoja särki. Villasukat ovat oiva apu jalkasärkyihin.



Sukat on tehty My first regia -langasta, jonka esikoinen itse valitsi. Poikkeuksellisesti neuloin sukat kärjestä alkaen, jotta sain mahdollisimman pitkät tehtyä. Perussusakat ja yläreunaan virkasin pienet pitsit koristeeksi. Nämä on neulottu 2 mm puikoilla ja lankaa kului kaksi kerää, eli himpan vajaa 50 g.

Haluaisitteko kuulla enemmän elosta Saksassa, vai pysytäänkö vain käsitöiden parissa? Teimme paljon päiväretkiä alueen pienempiin kaupunkeihin ja niistä mm. olisi mukava kertoa.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Muita ihania -kaulahuivi

Nyt on kuulkas kunnon huivi viimaan ja tuiskuun! Ja vastoin tavallisia tapojani, taidan nyt toivoa pitkälle kevääseen kylmiä säitä.


Olen niin mahdottoman tyytyväinen tähän, vaikka neuloessa jo epäilin, että tästä tulee liian suuri ja paksu. No hieman kyllä matkalla sovelsin omianikin; huivissa on 70 silmukkaa (vähempikin olisi riittänyt) ja jätin joitakin kuvioita tekemättä ja muutamissa kuvioissa tein omat versiot). Höyrytys kuitenkin tasoitti huivia oikein mukavasti.


Tämä valmistui nyt sopivasti ihanaan ulkoilukeliin. Tällä suunnallahan talvilomatkin ovat vasta tällä viikolla. Vaikka eipä se suuremmin minun arkeeni vaikuta, mutta taidamme kuitenkin ulkoilla hieman enemmin tällä viikolla lasten kanssa. Ja totta jos puhutaan, niin onhan se mäenlasku minustakin ihan mukavaa :)


Muita ihania -huivi
Ohje: Muita ihania -blogista (täältä näin)
Lanka: Sekalaista seurakuntaa kaapin kätköistä, mm. isoveljeä, thundraa, siloa, dropsin merinoa
Puikot: 4,5 mm
Menekki: 516 g 
Koko: ISO, pituus noin 180cm ilman hapsuja

 

lauantai 4. helmikuuta 2017

Riddari

Marraskuun lopulla keksin haluavani neuloa miehelle joululahjaksi villavapaidan. Islantilaisen villapaidan. Kirjaston valikoimista löytyikin juuri oikea kirja, valitettavasti jouduin sitä hetken jonottamaan. Illan kirjaa selailtuani, olin varma siitä minkä villapaidan halusin neuloa.


Lettlopin lankojakaan ei tältä suunnalta kaupoista saa, joten viikko vierähti lankatilaustakin odotellessa. Kun viimein hain ärrältä lankapaketin, olikin jo joulukuun alku. Ja koska kyseessä oli joululahja, oli se pyrittävä vielä neulomaan salassa. Hieman meinasi kiire tulla, mutta sain kun sainkin villapaidan valmiiksi joulua ennen. Vieläpä täysin yllättyksenä!


Villapaita oli mukava neuloa, vaikkakin paksu lanka tuntui tosi oudolta ohkasten kirjoneuletakkien jälkeen. Valmis villapaita on ihanan lämmin ja muhkea. Haluan tehdä tällaisen vielä itsellenikin. Tai ainakin jonkin kirjan islantilaisista neulemalleista. Ainut ongelma oli, että tumman sininen kuvioväri loppui kesken ja kaarrokeen yläosan värityksen jouduin säveltämään lennosta.


Riddari
Ohje: Islantilaisia neuleita -kirjasta
Lanka: Lettlopi
Puikot: 4,5 mm
Menekki: 515 g 
Koko: M

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Adventtisukat

Olin jo etukäteen päättänyt että nyt en joulun alla rupea neulomaan minkäänlaisia joulukalenterisukkia, koska silloin on aina niin paljon neulottavaa muutenkin ja muuta tehtävää. Kuitenkin kun joulukuu koitti ja ympärillä alkoi näkyä ihania sukanalkuja, päädyin minäkin pyörtämään puheeni.


Neuloin ihanat sweet things-blogin adventtisukat. Näistähän ohje tuli aina adventtina. Olivat kyllä varsin mukavat tehdä! Eivät aiheuttaneet suurta lisästressiä muihin joulupuuhiin.


Ja kylläpä niistä tuli kivat! Luulen, että teen tällä mallilla lisääkin sukkia vielä. Ja onhan yhteisneulonnassa aina oma jännityksensä ja ilonsa. Nyt työn alla onkin Niina Laitisen ystävänpäiväsukat. Tykkäättekö osallistua yhteisneulontoihin? Vai onko mukavampi tehdä omaa juttua, omaan tahtiin?


Adventtisukat
Ohje: Sweet things -blogin adventtisukat
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3 mm
Menekki: 104 g 
Koko: noin 38

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Ompelukerhossa

Onnistuin saamaan itselleni Verson puodin ompelukerhopaketin ensimmäistä kertaa. Ompelijanahan en ole kaksinen, mutta ajoittain aina into iskee. Suurin ongelma lienee tilan puute (tiedätte varmaan sen, kun ei ole paikkaa  koneille ja keittiönpöydälle ei pienten lasten kanssa auta ompeluita levälleen jättää) ja no taidon sekä ajan. Nyt kuitenkin päätin järjestää aikaa ja ottaa osaa. Oli jännittävää odottaa pakettia ja kangasta. Teema tällä kertaa oli hohtoa uuteen vuoteen 2017. Ja voi mikä ihanuus sieltä paketista paljastuikaan; Sielulintu hopeisena!


 Reipasta suunnittelua ja ajatusten pyörittelyä tein ensimmäiset päivät. Myös panikointia, että miten uskallan edes yrittää ommella noin kaunista kangasta! Osaanko vaihtaa langat saumuriin? yms. Torstaina lasten nukkuessa piirsin ja leikkasin kaavat. Perjantaina leikkasin kankaat ja vaihdoin saumuriin langat. Eilen juoksin heti aamulla ostamaan mustaa joustocollegea, pesin sen ja illalla saumuroin saumat. Tälle päivälle jäikin sitten enää helman viimeistely ja lopputuloksen ihmettely. Ja täytyy sanoa että olen tosi tyytyväinen! Ilmekin sen kertoo; väsynyt, mutta onnellinen.



Kaavana tässä mekossa on Susannan työhuoneen tunikan kaava. Sain tuon kaavan viimeinkin joululahjaksi. Jatkoin helmaa niin pitkälle kuin kangasta riitti. Sielulinnun kaveriksi tein yläosan mustasta joustocollegesta. Tykkään erityisesti myös tuosta pienestä hupusta, kun se asettuu aika kivasta myös alhaalla ollessaankin.



torstai 5. tammikuuta 2017

Pitkät kirjoneulesukat

 Nämä pitkät kirjoneulesukat menivät joulupukin lahjakonttiin. Tämä oli aika mukava malli neuloa; kuviot vaihtelivat riittävästi, mutta eivät olleet liian monimutkaisia. Ja huomasin myös, että Nalle on aika sopivan paksuista kirjoneuleeseen. Ei liian paksua, eikä liian ohutta.


Kirjoneulesukat
Ohje: Novita, Talvi 2014
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3 mm
Menekki: 133 g 
Koko: 39-40

Vilautetaan vielä millaisen paketin osaksi pääsivät. Tämän kokonaisuuden saivat vanhempani. Siinä on molemmille villasukat (isälleni ihan perussukat), pitsikynttilä (esikoisen kanssa kävimme kynttiläkurssilla joulun alla), omena-chilihilloa (teki mieli syödä koko hillokattilallinen, kun sitä keittelin), paikallista herkullista kahvia, heijastin sudenkorento (esikoisen tekemä) ja joulupiparit (koristelun tekivät esikoinen ja mies).