sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kässämessuilua

Viime viikonloppuna kävin esikoisen ja ystäväni kanssa tutustumassa Lahden Kätevä & Tekevä messuihin. Lauantaina suuntasimme Lahteen junalla, matka sujui varsin nopeasti. Olen viimeinkin oppinut varaamaan riittävästi eväitä lapsille reissuun mukaan, ja muutenkin tekemistä. Esikoinen ei edes ehdottanut leikkipaikalle menoa, kun matka kului eväiden ja tarrakirjan parissa. Aikuisilla luonnollisesti neuleet matkaeväänä.


Itse messuista ei ollut erityisiä odotuksia, kun päätin messuilemaan lähteä vasta kun voitin liput messuille. Kävetä & Tekevä messut olikin oikein positiivinen yllätys. Paljon nähtävää ja tehtävää, mutta ei niin mahdottoman isot, kuin esimerkiksi Tampereen messut. Ihmisiäkin oli liikkeellä paljon, mutta messualue ei tuntunut liian ruuhkaiselta. Kävimme kuuntelemassa mm. Pullahiiren vinkkejä kakkujen koristeluun ja neulesuunnittelun viimisempia tuulia Niina Laitisen kertomana. Erityisesti esikoisesta parasta oli kun pääsi kokeilemaan erilaisia juttuja ja tekemään itse. Hän mm. sai kokeilla nypläämistä, ja sehän sujuikin 6 vuotiaalta jo varsin näppärästi!


Samaan aikaan messuhallissa oli myös kivi- ja korumessut, nukkekoti- ja nukkemessut sekä RC-autoilun SM-sarjan osakilpailu. Käytimme suurimman osan ajasta käsityömessujen puolella, mutta kävimme myös ihailemassa koruja sekä kiviä ja hämmästelemässä upeita nukkekoteja ja pienoismaailmoita. Hetken katsoimme myös RC-autoilua. Esikoinen oli näihin varsin ihastunut, ja varmaan olisimme pidemmänkin ajan viihtyneet autojen parissa, mutta harmillisesti osuimme paikalle juuri kun ajotauko alkoi.


Lankakauppiaita paikalla ei ollut kuin ihan muutama, kankaiden myyjiä oli oikein mukava määrä. Messuostoksiakin tuli tehtyä. Esikoiselle ostin Paccasen ihanat poronnahkaiset rukkaset, itselleni suloiset korvikset ja miehelle kettuheijastimen Minkalta. Onnistuin myös viimeinkin löytämään ihanaa lankaa värjäyskokeiluun Neulovillalta. Lisäksi ostin Jonna Markkulalta supersuloisen kissat tarrakirjan sekä kortteja. Viime hetkellä löysin vielä kettu digiprintti trikoota sekä sen kaveriksi pallollisen trikoon. Niistä tulee kuopukselle tunika/mekko ja legginsit.


Nämä messut toimivat oikein hyvin lämmittelynä ensi viikonloppuna odottaville Tampereen kädentaitomessuille. Minulla ei vielä ole suurempia must -juttuja tulevien messujen suhteen, mutta ehkä tässä vielä viikon aikana ehdin perehtymään tarkemmin näytteilleasettajiin ja messuohjelmaan ja löydän jotain mitä on pakko nähdä tai saada. Parasta messuissa on minusta uudet ideat ja ne valtavan taidokkaat käsityöt, joita siellä on myynnissä. Jos joitakin joululahjoja ymmärtäisi vaikka messuilta jo ostaa tänä vuonna. Onko teistä kukaan menossa Tampereen messuille? Onko mielessä jokin juttu, mitä sieltä erityisesti haette? Jokin erityinen näytteilleasettaja? Tai jokin tietty materiaali?

perjantai 3. marraskuuta 2017

Muumeja ja messusuunnitelmia

Jokainen käsitöitä tekevä tietää sen "teen ihan vaan nopeesti tän pienen jutun"-työn. Yleensä mikään ei suju, ja helppo ja nopea venyykin tuntien, jopa päivien projektiksi. Niin kävi tämänkin kanssa. Helppo ja nopea. Periaatteessa joo, mutta lanka loppui useampaan kertaan, myös aluslanka. Neulakin hajosi.


Käyn kerran viikossa ompelemassa kansalaisopiston kurssilla. Yleensä piirrän kaavat ja leikkaan kankaat valmiiksi kotona, koska näin ehdin oikeasti saamaan jotain aikaankin. Kotona ompelemiselle on vaikeaa löytää aikaa ja vaikea löytää ihan tilaakin, jossa ei olisi ylimääräisiä apureita paikalla. Ennen syyslomaa kuitenkin tuli torstai, jolloin totesin iltapäivällä ettei ole kaavoja, eikä kankaita valmiina. Hetken kaivelin kangasvarastoja ja käteen osui miehen minulle kesällä ostama Muumi kernikangas. Nappasin sen mukaan ja päätin tehdä siitä ihan vaan nopeasti korkea, kasseja tai jotain vastaavaa.


Yleensähän tämä suunnittelemattomuus kostautuu. Nyt vaikeuksia tuotti hahmottaa korin kokoa. En ole siis sellaista ennen ommellut. No kori valmistui, mutta en ole vielä ihan varma meneekö purkuun tai jatkojalostukseen, vai jääkö käyttöön ihan tällaisenään.


Päätin vielä koettaa kassin tekoa samaisesta kankaasta. Sen verran opettaja vinkkasi, ettei kahvoja kannata kernikankaasta tehdä. Opiston kierrätyshuoneesta löytyi onneksi vanhoja farkkuja, joista sain hyvät kahvat ja reunaan kauniin kaitaleen. Ompelussa tuli vastaan kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Opin kuitenkin näitä ommellessa tekemään pussissauman. Voi olla että se on aikoinaan yläasteellakin opetettu, mutta se on jo tehokkaasti unohdettu. Tykkään valmiista kassista ja uskon sen olevan juuri hyvä tähän loskaiseen ja kuraiseen aikaan. Me kuljetetaan paljon ostoksia niin vaunujen alla korissa, kuin pyörälläkin, ja harmittavan usein on kuraa niin kassin ulkopuolella kuin tavaroissakin. Tämä kassi on ainakin helppo putsata liasta. Voisi toimia myös hyvin kuraisten vaatteiden kuljettamiseen päiväkodista kotiin.


Nyt alkaa käsityöläisten messukausi ollemaan aluillaan. Olen itse menossa Tampereen kädentaitomessuille, jotka ovat muodostuneet jo minulle ja ystävälleni lähes jokavuotiseksi perinteeksi (joitakin vuosia on jäänyt vauvojen takia välistä). Nyt tarjoutui mahdollisuus lähteä käymään myös viikonloppuna Lahdessa Kätevä&tekevä messuilla. Olin onneksi ja voitin liput Sweet things -blogin arvonnassa. Niinpä suuntaan huomenna esikoisen kanssa katsastamaan Lahden messut. Näille messuille minulla ei ole niin suuria odotuksia, mutta uskon sieltäkin löytyvän yhtä ja toista mukavaa. Ja ennen kaikkea esikoiselle on tärkeää päästä kanssani messuille, tämä onkin meidän yhteinen isojen juttu. Kuopus ja isi jäävät kotiin. Oletteko te innokkaita messuilijoita? Onko kokemuksia Lahden messuilta? Tai muuten hyviä messuvinkkejä?

perjantai 27. lokakuuta 2017

Kukkasadetta

Eräänä syksyisenä viikonloppuna meidän kotikylällä oli Käpysen pop-up. Pääsin siellä käväisemään ja ihastuin oitis yhteen heidän uutuuksistaan ja onnistuikin saamaan viimeisen metrin suloista kukkasadetta.


Kangas oli niin kaunis, että hirvitti leikata sitä osiksi. Lankoja kun voi aina purkaa, jos neule ei olekaan mieleinen. Kankaan kanssa peruuttaminen on vähän hankalampaa. Onneksi ompelukurssilla sai sopivaa kannustusta ja rohkaisua. Lopputulos on hyvin paljon mieleinen.


Minua aina vähän epäilyttää kirjottaa tänne blogiin ompeluistani, kun olen tätä alunperin pitänyt neuleille ja virkkuille. Pelkään että ompeluni ovat liian yksinkertaisia ja tulee ylipäätänsäkin huijarisyndrooma. Tiedättekö: suutari pysyköön lestissään? Onhan usein neulepostauksissakin "ihan vaan tavallinen" neule, ei välttämättä mitään uutta ja ihmeellistä. Tämä kangas nyt oli niin upea, että päätin kuitenkin uskaltautua näyttämään teille aikaansaannokseni. Ehkä pikkuhiljaa rohkaistun kertomaan teille enemmän ompeluistani.


Olen nyt testaillut myös erilaisia kuvankäsittelyohjelmia, kun PicMonkeyn käyttö ei enää onnistu ilmaiseksi. Onko teillä vinkkejä tähän? Mikä on helppo ja ilmainen ohjelma?

perjantai 13. lokakuuta 2017

Kiinalainen leija

Tämä huivi odotti kuukausia viimeistelyä ja kuvausta. Nyt viimen se on valmis. Jostain syystä minulla neuleet jäävät usein odottamaan viimeistelyä varsin pitkäksi ajaksi. Olenkohan ainoa, jolla tämä on se heikko kohta? Usein neuletyö saattaa myös pysähtyä ihan viime metreillä. Jonkinlainen rimakauhu ilmeisesti.


Ostin tähän huiviin langan Saksassa ja huivikin on siellä neulottu. Kävin Saksassa paikallisen neuleryhmän tapaamisessa muutaman kerran. Oikein oiva tapa tavata paikallisia ihmisiä. Lisäksi tutustuin siellä ihmisiin, joihin en varmasti muuten olisi tutustunut. Näissä neuletapaamisissa kävi myös yksi vanhempi mies, joka neuloi todella upeita töitä. Toki olen kuullut ennenkin neulovista miehistä, mutta en ole koskaan aiemmin tavannut.


Sain myös ohjeen tähän huiviin neuletapaamisen kautta. Yksi neulojista halusi päästä eroon osasta neulelehdistään ja minun onneksini sieltä löytyi myös muutama englannin kielinen lehti. Huivista tuli hyvin nimensä mukainen: henkäyksen ohut ja kevyt.


Kiinalainen leija
Ohje: Knit Now -lehti, Chinese Kites
Lanka: On line, Starwool lace color
Puikot: 5 mm (ainakin hyvin lähellä sitä)
Menekki: reilusti alle 100 g 

lauantai 30. syyskuuta 2017

Syksyn must have -asuste: villasukat

Olen henkeen ja vereen villasukkaihmisiä. Pidän villasukkia ihan ympärivuoden, mutta kyllä syksyn tulon huomaa viimeistään siitä, ettei paljain jaloin enää tarkene, vaan villasukat on pakko ottaa päivittäiseen käyttöön.


Villasukkia minulla on paljon erilaisia; pitkiä, lyhyitä, tummia, kirjavia, ohuita, paksuja jne. Joka tilanteeseen jotain. Ja uusia tulee tehtyä tasaisesti lisää. Mieluiten puen villasukat suoraan ihoa vasten, ilman välisukkia. 


Viimeeksi tein nämä sukat Adlibriksen Socki langasta. Lanka on minulle uusi tuttavuus. Vaikka enemmin tuleekin neulottua ohuempia sukkalankoja nykyisin, niin tykkäsin kyllä tästä langasta. Näihin sukkiin tein varteen kierrejoustinneuletta. Pieni kiva yksityiskohta. Ja tällä varresta saa varsin napakan. Kierrejoustinneule sopisi varmasti hyvin myös polvisukan resoriksi.


Tässä vielä miten olen nämä sukat tehnyt:
Puikot: 3,25 (käytän pieniä puikkoja, koska neulon luonnostani aika löysää)
Koko: noin 37/38
Luo 48 silmukkaa. Neulo varsi kierrejoustoneuletta.
Kierrejoustoneuletta neulotaan seuraavasti:
1. rivi: 1 s nurin, 2 s oikein. Toista koko kerros
2. rivi: 1 s nurin, nosta 1 silmukka neulomatta oikealta puikolta vasemmalle, neule seuraava silmukka oikein ensi etureunasta ja sitten takareunasta, vedä nostettu silmukka näiden kahden silmukan yli. Toista koko kerros.
Toista näitä kahta riviä niin pitkään kunnes sukan varsi on haluamasi pituinen. Minun sukissa varsi on 14 cm. Huom! Jos teet pitkän varren, voi varresta tulla liian ahdas, jos et aloita suuremmalla silmukka määrällä, sillä kierrojoustinneule on varsin napakkaa.
Neulo kantapää.
Itse tein sen näin: Neulo puikkojen 4 ja 1 silmukat samalla puikolle (yhteensä 24 silmukkaa). Muut silmukat jäävät odottamaan. Käännä työ, nosta rivin 1. silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Käännä työ, nosta rivin 1. silmukka neulomatta. Neulo 1 s, nosta 1 s neulomatta, toista näitä kahta kerroksen loppuun. Neulo näitä kahta kerrosta yhteensä 12 kertaa, eli 24 kerrosta.
Neulo kerros nurjaa. Jatka oikealla puolella vahvennettua neuletta (1 s oikein, 1 nostetaan neulomatta). Neulo vahvennettua neuletta, kunnes toisessa reunassa on jäljellä 9 s. Tee ylivetokavennus. Käännä työ, nosta 1. s neulomatta, neulo 6 s nurin ja seuraavat 2 s. nurin yhteen. Käännä työ. Nosta 1.s neulomatta. Neulo kunnes jäljellä 8 s, tee ylivetokavennus. Sivulla olevat silmukat vähenevät näin koko ajan ja keskiryhmän silmukoiden määrä pysyy samana ( 8 s.). Kun sivusilmukat loppuvat voit jakaa loput silmukat 2 puikoille, eli 4s kummallekin puikolle. 
Poimi puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 13 s (viimeinen silmukka kannattaa poimia kantalapun 2. puikon välistä). Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 13 silmukkaa ja neulo nämä silmukat kiertäen oikein sekä oikein kantalapun viimeiset 4 s. 
Nyt työssä on 58 s. Neulo sileää oikeaa neuletta. Neulo 1. puikon lopussa 3.viimeinen ja 2. viimeinen silmukka oikein yhteen, viimeinen silmukka oikein. Neulo 4. puikon 2. ja 3 silmukka ylivetäen oikein yhteen. Neulo 1 kerros ilman kavennuksia. Neulo 1 kerros kavennuksilla. Tee kaksi kerrosta ilman kavennuksia. Neulo 1 kerros kavennuksilla. Neulo 3 kerrosta ilman kavennuksia jne. Jatka näin kunnoes kaikilla puikoilla on 12 silmukkaa.
Neulo sileää neuletta, kunnes pohjan pituus on noin 15 cm (tai pikkuvarvas peittyy).
Neulo 1. sekä 3. puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein. Neulo 2. ja 4, puikon alussa 1 s oikein ja tee seuraavaksi ylivetokavennus. Tee kavennukset joka toisella kerroksella, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6 silmukkaa. Sen jälkeen tee kavenukset joka kerroksella. Kun jäljellä on yhteensä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoinen läpi. Päättele lankat.


Minun sukkiin kului lankaa 105 grammaa, eli ihan ei yksi kerä riitä. Jos haluat saada sukat 100 gramman kerästä, kannattaa varsi jättää hieman lyhyemmäksi. 


Tämä kirjoitus kuuluu blogisisartet -yhteisön Tervetuloa syksy -teemapostausten sarjaan. Kaikki sarjan kirjoitukset löydät täältä. Eilen vuorossa oli Kivempi -blogi aiheella 5 ihanaa elokuvaa syksyyn ja huomenna jatkaa Äidin kasvatusopas syksyisillä asuilla. Kannattaa käydy kurkkimassa muidenkin sisarten kirjoittamia teemapostauksissa, joukossa löytyy aiheita laidasta laitaan. Aurinkoista ja energistä syksyä kaikille!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Lämmintä ja pehmeää syksyyn

Vaikka viikonloppuna ihanasta auringosta saatiinkiin nauttia, on jo pakko uskoa kesän olevan ohi. Aika kaivaa lämpöisempää esiin. Ja kuten joka syksy, niin taaskin voi esikoisen hihojen ja lahkeiden todeta jääneen lyhyeksi.


Ensi hätään päätin neuloa tämän ihanan pörröisen ja pehmeän neuleen. Tästä tuli tosi lämmin, mutta kevyt. Eikä kutita edes supertarkkaa esikoista. Lankahan on 96% alpakkaa. Olisin ehkä voinut tehdä kokoa pienemmällä leveydellä tämän, mutta toisaalta onhan tämä aika kiva näin löysänä ja reiluna. Menee sitten kivasti talvella pitkähihaisten päälle.


Tämän neuleen kanssa kokeilin ensimmäistä kertaa norjan kielistä ohjetta. Yllättävän hyvin sitä pienen sanaston ja google translaten kanssa pärjää näissä neuleasioissa. Onneksi neulekuvat ja merkit on jokseenkin samoja kielestä riippumatta.


Maria 
Ohje: SandnesGarnin Borstet alpakka ohjelehtinen
Lanka: SandnesGarn Borstet alpakka
Puikot: 5,5 mm
Menekki: 135 g 
Koko: 6 vuotiaan koolla tehty


lauantai 2. syyskuuta 2017

Sukkia lahjaksi ja turbaanipipo

Hyvä ystäväni sai kesällä toisen lapsensa. Haluisin tietysti muistaa häntä pienellä lahjalla. Tällä kertaa pakettiin kääriytyi sukat sekä äidille että vauvalle. Samanlaiset tietenkin!


Sukissa lankana on Regian Arne & Carlos -lanka (väri island). Kokoa sukilla on noin 37/38. Ihan perussukat, mutta mielestäni tällainen kaunis kirjava lanka ei mitään muuta kaipaakkaan.


Vauvan sukat on tehty perinteisellä junasukka -mallilla. Mielestäni tämä on paras malli pienelle vauvalle. Pysyy jalassa myös nillä, joilla muut sukat katoavat jalasta alta aikayksikön. Yhteensä näihin kului lankaa alle 100g. Puikkot oli 2,5mm. 


Ja koska vauvalla on ihanainen isosisko, piti häntäkin muistaa pienellä lahjalla. Päätin viimeinkin testata turbaanipipon tekoa. Tähän löytyy oiva ohje mm. Punatukka&kaksi karhua blogista (klik tästä). On kyllä mainio pipo kaikin puolin.



lauantai 5. elokuuta 2017

Yksi sadasta paidasta

Osallistuin Verson Puodin ompelukerhoon heinäkuussa. Tällä kertaa aiheena oli 100 paitaa Puodista. Tavoitteena siis ommella ihan tavallinen paita, ilman mitään ihmeellisyyksiä. Jujuna oli, että lähettivät osallistujille erilaiset kankaat. Mietin etukäteen jo millainen olisi kiva, ja mistä voisi tehdä kenellekin. Kun paketti saapui, meinasin kiljahdella riemusta. Sain ihanaisen Metsäkukkia -kuosin.


Esikoinen yritti ehdottaa, että hän kyllä tahtoisi tästä itselleen, mutta tällä kertaa tein itselleni. Kerrottakoon, että osallistuin myös kesäkuun ompelukerhoon, mutta ne ompelukset eivät ole vielä päässeet tänne asti. Ja jäihän kangasta vielä hieman ylikin, joten voi olla että esikoinen voi vielä jotain pientä itselleen tästä saada.


Kaavana minulla tässä oli Susannan työhuoneen Sussu -tunika. Lyhensin sen paitamittaan ja jätin hupun pois. Tykkään tosi paljon tästä kaavasta, on helppo tehdä ja istuu minulle hyvin. Ja kangas, vaikka onkin joustocollegea, on kuitenkin ohutta ja kauniisti laskeutuvaa. Tykkään lopputuloksesta tosi paljon. Piristää tätä sateista kesää mukavasti.


torstai 27. heinäkuuta 2017

Lapsiperhe matkailee Saksassa -Hildesheim

Kevään ja alkukesän aikana ehdimme tehdä useamman matkan lähialueella Saksassa. Ensimmäinen retki suuntasi Hildesheimiin. Miten lie juuri tämä valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi, ehkäpä asiaan saattoi vaikuttaa se että lähimmältä juna-asemalta pääsi suoraan Hildesheimiin, ilman vaihtoja ja melko nopeasti. Ylipäätänsä Hildesheimiin pääsee varsin vaivatta Hannoverista, junia kulkee usein tällä välillä ja matka kestää alle tunnin. Itse en aiemmin juurikaan ole Saksassa matkaillut ja tosiaankin oli yllätys kuinka upeita vanhoja kaupunkeja sieltä löytyikään.

Kaunis kuja Hildesheimissa
 Tämä vajaan 100 000 asukkaan kaupunki omaa varsin pitkän historian. Hildesheim on perustettu 800-luvulla, valitettavasti myös iso osa tätä kaupunkia on tuhoutunut toisen maailmansodan aikaan. Kaupungista löytyy kaksi UNESCO:n maailmanperintöluettelossa olevaa kirkkoa: Hildesheimin katedraali ja Mikaelinkirkko.

Mikaelinkirkko koleassa keväässä

Keväisiä kukkia
Toki lasten, ainakin pienten, kanssa reissatessa kirkot ja muut kulttuurinähtävyydet tahtovat jäädä vähemmälle painolle. Hildesheimin keskustaan on maahan maalattu valkoisia ruusuja, joita seuraamalla voi helposti löytää merkittävimmät nähtävyydet. Itse nähtävyydet oli merkattu aina metallisella ruusulaatalla. Onneksi esikoinen intoutui etsimään näitä ruusuja, onnistuimme kiertämään varsin mukavan kierroksen kaupungissa ilman suurempia marinoita. Kaupungin turisti infosta olisi voinut ostaa oppaan, jossa tämä reitti olisi ollut karttoineen ja kohdetietoineen.

Ruusureitin merkki

Parasta tässä retkessä taisi olla kuitenkin lukuisat vanhat ja koristeelliset rakennukset, herkullinen ruoka ja esikoisen mielestä leikkipuistot. Lämpöisemmällä säällä kaupunki olisi varmasti ollut vielä huommatavasti viehättävämpi.

Teurastajien talo Hildesheimin keskustassa

Vanja ja koristeellinen talo

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kevät meni hiljaisuuden vallitessa, miksi?

Hiljaiseloa on ollut täällä blogin puolella. Pahoittelut siitä, vakaa aikomus oli säännöllisesti päivittää, mutta mitäs sitten tapahtuikaan!



Kevättalvi meni muuttoa valmistellessa: muutimme  miehen työn takia joksikin aikaa Saksaan. Itsessään muutto ei nyt niin hirveästi vaatinut, mutta toki olihan siitä kaikenlaista asunnon etsinnästä alkaen. Ja jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, niin minähän en osaa saksaa ollenkaan. Ja vakaa aie oli päivittää blogia saksassa olessa, mutta tekniikka teki tenän ja voimavarat eivät vaan riittäneet lähteä etsimään ratkaisua blogin päivättämiseen.


Alkuvaikeuksien jälkeen arki löysi uomansa Saksassakin. Kevät oli kolea myös siellä, valitettavasti! Olin varautunut lähinnä kesäisemmillä vaatteilla matkaan, koska kaikki minulle ylistivät kuinka lämmintä Saksassa on jo huhtikuussa. Äitienpäivään asti kuitenkin kuljettiin pipot päässä ja sen jälkeen koittikin kauan odotettu aurinko ja lämpö.

Koska kevät oli kylmä ja varusteet huonot, oli ensimmäisten hoidettavien asioiden joukossa esikoiselle villasukkien neulominen. Viileyden lisäksi villasukat tulee tarpeeseen särkevien jalkojen hoidossa. Esikoisesta on kuoriutunut varsin reipas kävelijä ja usein illalla nukkumaan käydessä jalkoja särki. Villasukat ovat oiva apu jalkasärkyihin.



Sukat on tehty My first regia -langasta, jonka esikoinen itse valitsi. Poikkeuksellisesti neuloin sukat kärjestä alkaen, jotta sain mahdollisimman pitkät tehtyä. Perussusakat ja yläreunaan virkasin pienet pitsit koristeeksi. Nämä on neulottu 2 mm puikoilla ja lankaa kului kaksi kerää, eli himpan vajaa 50 g.

Haluaisitteko kuulla enemmän elosta Saksassa, vai pysytäänkö vain käsitöiden parissa? Teimme paljon päiväretkiä alueen pienempiin kaupunkeihin ja niistä mm. olisi mukava kertoa.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Muita ihania -kaulahuivi

Nyt on kuulkas kunnon huivi viimaan ja tuiskuun! Ja vastoin tavallisia tapojani, taidan nyt toivoa pitkälle kevääseen kylmiä säitä.


Olen niin mahdottoman tyytyväinen tähän, vaikka neuloessa jo epäilin, että tästä tulee liian suuri ja paksu. No hieman kyllä matkalla sovelsin omianikin; huivissa on 70 silmukkaa (vähempikin olisi riittänyt) ja jätin joitakin kuvioita tekemättä ja muutamissa kuvioissa tein omat versiot). Höyrytys kuitenkin tasoitti huivia oikein mukavasti.


Tämä valmistui nyt sopivasti ihanaan ulkoilukeliin. Tällä suunnallahan talvilomatkin ovat vasta tällä viikolla. Vaikka eipä se suuremmin minun arkeeni vaikuta, mutta taidamme kuitenkin ulkoilla hieman enemmin tällä viikolla lasten kanssa. Ja totta jos puhutaan, niin onhan se mäenlasku minustakin ihan mukavaa :)


Muita ihania -huivi
Ohje: Muita ihania -blogista (täältä näin)
Lanka: Sekalaista seurakuntaa kaapin kätköistä, mm. isoveljeä, thundraa, siloa, dropsin merinoa
Puikot: 4,5 mm
Menekki: 516 g 
Koko: ISO, pituus noin 180cm ilman hapsuja

 

lauantai 4. helmikuuta 2017

Riddari

Marraskuun lopulla keksin haluavani neuloa miehelle joululahjaksi villavapaidan. Islantilaisen villapaidan. Kirjaston valikoimista löytyikin juuri oikea kirja, valitettavasti jouduin sitä hetken jonottamaan. Illan kirjaa selailtuani, olin varma siitä minkä villapaidan halusin neuloa.


Lettlopin lankojakaan ei tältä suunnalta kaupoista saa, joten viikko vierähti lankatilaustakin odotellessa. Kun viimein hain ärrältä lankapaketin, olikin jo joulukuun alku. Ja koska kyseessä oli joululahja, oli se pyrittävä vielä neulomaan salassa. Hieman meinasi kiire tulla, mutta sain kun sainkin villapaidan valmiiksi joulua ennen. Vieläpä täysin yllättyksenä!


Villapaita oli mukava neuloa, vaikkakin paksu lanka tuntui tosi oudolta ohkasten kirjoneuletakkien jälkeen. Valmis villapaita on ihanan lämmin ja muhkea. Haluan tehdä tällaisen vielä itsellenikin. Tai ainakin jonkin kirjan islantilaisista neulemalleista. Ainut ongelma oli, että tumman sininen kuvioväri loppui kesken ja kaarrokeen yläosan värityksen jouduin säveltämään lennosta.


Riddari
Ohje: Islantilaisia neuleita -kirjasta
Lanka: Lettlopi
Puikot: 4,5 mm
Menekki: 515 g 
Koko: M

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Adventtisukat

Olin jo etukäteen päättänyt että nyt en joulun alla rupea neulomaan minkäänlaisia joulukalenterisukkia, koska silloin on aina niin paljon neulottavaa muutenkin ja muuta tehtävää. Kuitenkin kun joulukuu koitti ja ympärillä alkoi näkyä ihania sukanalkuja, päädyin minäkin pyörtämään puheeni.


Neuloin ihanat sweet things-blogin adventtisukat. Näistähän ohje tuli aina adventtina. Olivat kyllä varsin mukavat tehdä! Eivät aiheuttaneet suurta lisästressiä muihin joulupuuhiin.


Ja kylläpä niistä tuli kivat! Luulen, että teen tällä mallilla lisääkin sukkia vielä. Ja onhan yhteisneulonnassa aina oma jännityksensä ja ilonsa. Nyt työn alla onkin Niina Laitisen ystävänpäiväsukat. Tykkäättekö osallistua yhteisneulontoihin? Vai onko mukavampi tehdä omaa juttua, omaan tahtiin?


Adventtisukat
Ohje: Sweet things -blogin adventtisukat
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3 mm
Menekki: 104 g 
Koko: noin 38

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Ompelukerhossa

Onnistuin saamaan itselleni Verson puodin ompelukerhopaketin ensimmäistä kertaa. Ompelijanahan en ole kaksinen, mutta ajoittain aina into iskee. Suurin ongelma lienee tilan puute (tiedätte varmaan sen, kun ei ole paikkaa  koneille ja keittiönpöydälle ei pienten lasten kanssa auta ompeluita levälleen jättää) ja no taidon sekä ajan. Nyt kuitenkin päätin järjestää aikaa ja ottaa osaa. Oli jännittävää odottaa pakettia ja kangasta. Teema tällä kertaa oli hohtoa uuteen vuoteen 2017. Ja voi mikä ihanuus sieltä paketista paljastuikaan; Sielulintu hopeisena!


 Reipasta suunnittelua ja ajatusten pyörittelyä tein ensimmäiset päivät. Myös panikointia, että miten uskallan edes yrittää ommella noin kaunista kangasta! Osaanko vaihtaa langat saumuriin? yms. Torstaina lasten nukkuessa piirsin ja leikkasin kaavat. Perjantaina leikkasin kankaat ja vaihdoin saumuriin langat. Eilen juoksin heti aamulla ostamaan mustaa joustocollegea, pesin sen ja illalla saumuroin saumat. Tälle päivälle jäikin sitten enää helman viimeistely ja lopputuloksen ihmettely. Ja täytyy sanoa että olen tosi tyytyväinen! Ilmekin sen kertoo; väsynyt, mutta onnellinen.



Kaavana tässä mekossa on Susannan työhuoneen tunikan kaava. Sain tuon kaavan viimeinkin joululahjaksi. Jatkoin helmaa niin pitkälle kuin kangasta riitti. Sielulinnun kaveriksi tein yläosan mustasta joustocollegesta. Tykkään erityisesti myös tuosta pienestä hupusta, kun se asettuu aika kivasta myös alhaalla ollessaankin.